YTA:n kurssi, Pappinen28.-29.8.1999
La 28.8
Kun saavuimme Pappisten
koululle, valtasimme itsellemme parhaat paikat nukkua ja mahdollisimman paljon sentin
paksuisia patjoja. Satu kertoi meille millainen kurssi on tulossa. Meidät jaettiin
neljään ryhmään ja kaksi ryhmää aina yhdistettiin kun piti tehdä maastossa jotain.
Ensimmäiseksi kaksi
yhdistettyä ryhmää lähti hakemaan kumpikin kahdesta eri paikasta vesinäytteen.
Meidän ryhmä haki näytteen Pappisten ojasta ja Pappisten koulun rannasta. Toiset
hakivat keskeltä järveä ja rannasta hieman matalammalta kuin me. Sitten tutkimme
niitten laatua, väriä, sameutta jne...
Seuraavaksi lähdimme viemään metsään
pit fall- ansat, jotka yksinkertaisesti suomennettuna ovat muovimukeja, jotka on täytetty
veden ja fairyn seoksella. Muki kaivetaan maahan reunojensa syvyydelle. Tarkoituksena oli
tutkia seuraavana päivänä mukiin eli ansaan jääneitä eläimiä ja ötököitä.
Ryhmässämme oli Maija ja kanssamme ansoja oli
virittelemässä Kaisa, Hanna ja Tarja. Kaivajana ja ryhmänohjaajana toimi
Sami "Samppa" Lahti. Toisissa ryhmissä oli Juhana,
Vesa, Elina ja
Eevaliisa, Sanna ja Susanna.
Saatuamme ansat purkkiin keräilimme kasveja
"kasvikartan" mallien mukaan.Oli koivun-, pajun-, ratamon- ja lepänlehtiä jne.
Myös kukat oli sallittuja keräilykohteita.
Painelimme luokkaan kasveinemme ja laitoimme
ne sanomalehden väliin, josta ne siirrettiin prässiin painumaan. Tulos saadaan katsoa n.
viikon kuluttua.
Ryhdyimme kirjoittamaan muistiinpanoja
Suomen järvien rehevöitymisestä ja happamoitumisesta. Se on myös ryhmän tutkielman
aiheen runko.
Ruokailuun siirryttäessä kohtasimme aivan
mahtavan kattauksen: Kirjolohikiusausta, kolmea salaattia ja kananmunaa, vaaleaa ja tummaa
leipää sekä näkkileipää! Tällaista pitäisi olla jokapäiväinen kouluruokamme!!!!
Ruoan jälkeen painuimme ruokaperäisille.
Siitä alkoikin vapaa ilta. Pelasimme Afrikantähteä, liikennepeliä ja kuuntelimme
musiikkia. Kävimme jo ties monennenko kerran rannassa... tällä kertaa paistamassa
makkaraa!;) Ilta "huipentui" naisten keihään finaaliin. Ohjelmassa oli myös
Vesan ja Juhanan hirsipuu-leikki. Nukkumaan kävimme n. klo 23.00, poikkeuksia
lukuunottamatta. (Juhana ja tytöt Vesa, Kaisa, Hanna ja Tarja )
SU 29.8
Herätys tuli n.8.15 ja samalla kutsu
aamiaiselle. Huonosti nukutun yön jälkeen (syy:kärpäset) aamiainen pelasti aamun
monipuolisuudellaan.
Aamiaisen jälkeen Satu "Marianne"
Sakomaa piti meille n. puolen tunnin teoriaosuuden Suomen korkokuvasta. Teorian jälkeen
menimme ulos etsimään pit fall-ansamme. Kaikki ansat löytyi, mutta meno niissä näytti
melko hiljaiselta. Emme kuitenkaan alkaneet heti tutkia ansojen saaliita tarkemmin vaan
jatkoimme tutkimuksia ulkona. Lähdimme seulojen, lapioiden, vesipurkkien ja pinsettien
kanssa metsään etsimään maaperän eläimiä. Maa oli kuivaa, joten eläimiäkin oli
niukasti. Löydettiin kuitenkin kastematoja, hämähäkkejä ja kovakuoriaisia.
Sisällä jatkoimme tutkimalla ja
lajittelemalla pit fall-ansojen saaliit. Sieltäkin löytyi hämähäkkejä,
kovakuoriaisia, viitasammakko, perhosen toukka, muurahaisia ja kaikenlaisia
kaksisiipisiä.
Kirjasimme tiedot ylös kansioon ja
lähdimme jälleen syömään. Ruokana oli riisiä, perunaa, kanakastiketta ja salaatteja.
Ruoan jälkeen pidimme pienen tauon, josta jatkoimme muistiinpanoilla Suomen metsistä.
Viimeiset tutkimukset lähdimme tekemään
Tammimäen näkötornille. Tornista oli hienot näköalat ja kaikki uskalsivat tulla
ylös, liukkaista portaista huolimatta. Tornista katselimme seudun pinnanmuotoja ja
mietimme mitä jääkausi sai aikaan alueella. Alaspäästyämme otimme näytteitä
maaperästä, mistä meille selvisi maaperän kerroksien erilaisuus. Koe otettiin
putkella, joka työnnettiin maahan. Saimme putkeen neljän eri kerroksen näytteen.
Testasimme "sihtipurkeilla" mitä ainesta oli syvimmältä saamamme näyte.
Koskettelun ja maistelun jälkeen päädyimme hietan ja hiesun välille.
Mittasimme myös puun ikää. Valitsimme
puuksi tien vieressä olevan männyn. Vesa porasi puuhun "testikoneen", mutta
ensimmäinen kerta ei onnistunut. Toisella kerralla saimme näytteen ja puun iäksi
saatiin laskettua 44 vuotta.
Viimeinen tehtävä oli kasvillisuusruutujen
tekeminen. Tehtävällä saadaan selville alueen tyyppikasvilajit. Heitimme kiven tms.
olan yli sattuman varaiseen paikkaan. Kiven kohdalta rajasimme n. 1m x 1m kokoisen alueen,
jolta määritimme prosentuaalisesti pohjakerroksen ja kenttäkerroksen kasvilajien
määrän.
Ruutujen jälkeen pääsimme takaisin
koululle, jossa vielä täytimme viimeiset monisteet, siivosimme ja joimme kahvit.
Viikonloppu oli hyvin onnistunut ja on varmasti monien mielestä parempi vaihtoehto
opiskeluun kuin tunnilla istuminen. HYVÄ JUTTU!!!
