"POJKEN BLÅ"
Det var den åttonde april, när vi åkte buss till Helsingfors på
Svenska Teatern. Resan gick bra och alla var på gott humör. Det var 38 elever och
svenskläraren Pirjo Valkonen och musikläraren Markus Tuominen och reporter Pirkko
Määttälä från Joutsan seutu .
Vi kom till Helsingfors i god tid och vi hade en god möjlighet att titta lite omkring på
teatern före föreställningens början. Byggnaden var mycket vacker. Så gamla och fina
byggnader ser vi sällan. Den vackraste saken inne var målningarna på väggarna och på
taket.
Inne i salen hade vi goda platser. Det var nästan fullt i salen , många skolklasser och
alla andra var yngre än vi. De var svenskspråkiga klasser från Helsingfors. Det var
jättetrevligt att lyssna, när de små barnen pratade flytande både svenska och finska.
Musikalens huvudperson var Pojken Blå. Pojken Blå berättade om Indien. Alla älskade
honom också de indiska gudarna. De heliga korna ville skydda pojken. Pojken Blå är en
berättelse för barn, en saga, och för vuxna, en kärleksberättelse. Det var musikal
för alla. Vacker fin musik. Mycket fina dansar och skickliga dansare bland de bästa
Marco Bjurström. Modern teaterteknik. Mycket att se och uppleva med ögon och öron och
känslor.Kulisserna ock kostymerna var fina.En fin upplevelse för alla.
Svenska språket var lite svårt att förstå åtminstone i många sånger. Men allt som
allt kunde vi förstå så mycket att det var lätt att följa med de viktigaste
händelserna. Naturligtvis var vi besvikna, när alla de små barnen skrattade, när det
var några vitsar. Vi kunde inte förstå, vad som var så roligt. Många tyckte att
helheten var bra och ska besöka Svenska Teatern någon annan gång.
Bilderna från vänster till höger:På väg till Helsingfors, Framför teatern, Pojken Blå-affisch, Flickorna i aulan, Personbilder i teatern och Inne i teatern
På finska/Suomeksi
On torstain aamu 4.8.1999 ja kello lähenee klo
8.30:tä. Seuruette alkaa kokoontua koulun pihalle kohti Vesaisten linja-autoa, joka
odottelee rakennuksemme etuosassa. Tarkoituksenamme on lähteä kohti Svenska teatteria,
joka sijoitsee pääkaupunki seudussa Helsingissä. Vähän yli puoli yhdeksän seurueemme
oli kasassa ja valmiina lähtemään. Tosin seurueemme kaikki jäsenet eivät tulleet
koululta kyytiin, vaan heitä poimittiin myös matkan varrelta. Pysähdys paikkoja olivat
mm. Hartolan matkahuolta ja syrjäisemmät seudut. Seurueemme koko oli siis kaiken
kaikkiaan noin 40:tä. Se käsitti kuljettajamme Raunon, Joutsanseudun toimittajan,
opettajat ja oppilaat.
Menomatkan aikana saimme tutustua mm. koulun hienoon kameraan, jolla räpsittiin kuvia
erilaisista asennoista ja ilmeistö. Otoksia sai ihailla myöhemmin koulun tietokoneilta.
Ensimmäinen pysähdys paikka oli Mäntsälän Shelli. Se tuli ajan kohtaiseksi noin 1 ½
tunnin matkan jälkeen. Shellillä saimme nauttia tuoreista elintarvikkeista ( tosin
omalla kustannuksella ), joita olivat mm. sämpylät, virvokkeet ja makeiset. Tarjolla oli
myös RAY:n taholta erilaisia viihdykkeitä. Ennen kuin saavuimme Helsinkiin myös koulu
luovutti meillä runsaan ja tuhdin eväspaketin, joka sisälti grandin, jugortin ja
sämpylän.
Saavuimme Helsiinkin hyvissä ajoin ennen kello 12:ta. Joten meillä oli vähän
ylimääräistä aikaan katsella ja liikkua teatterissa. Teatteri oli hieno, taiteellinen
ja kaiken lisäksi se sijaitsi keskustassa. Meidän seurueellemme oli jaettu linja-autossa
paikkaliput, joiden mukaan sijoituttiin teatteriin. Porukka jakautui näyttämön
vasemmalla ja oikealle puolelle. Eräs porukka joitui yläparvelle, joka sijaitsi
jokseenkin korkealla. Tämän taholta koettiin vähäsen korkeanpaikan fobiaa mutta se
meni ohi, jonkin ajan kuluttua. Teatterinäytös oli lähinnä lapsille suunnattu ja
paikkahan vilisi lapsia, joiden puheesta ei aina oikein ottanut selvää.
Näytöksen juoni lyhyesti kiteytettynä oli se, että siinä seikkaili semmonen sininen
poika, joka teki erilaisia juttuja. Näytelmässä oli myös paljon hienopukeisia ihmisiä
ja rekvisiitta oli myöskin mielenkiintoinen. Erityisesti näytelmässä oli sellaisia
kohtia, joilloin naurettiin, koska muutkin nauroivat ja ne olivat erittäinen hauskoja.
Luonnollisesti näytelmä oli jaettu kahteen osaan ja kun puoliaika koitti eräs
omatoiminenryhmä siirtyi syömään McDonaldsiin. Tämän tapauksen seurauksena oli se,
että ryhmä myöhästyi toisesta näytelmän puoliskolta. Aluksi tilanne näytti, siltä
että he jäisivät kokonaan näytelmän ulkopuolelle, koska kaikki ovet olivat lukossa.
Mutta ryhmän fiksun ruotsinkielen taidon ansiosta ryhmä pääsi, takaisin näytökseen
eräästä ovesta.
Taidokkaasti tämä ryhmä liikkui yläparvella melko"äänettömästi" omille
paikoilleen herättämättä suurempaa huomiota. Kun viimein kolmen tunnin esitys oli
takana, alkoi railakkaiden aplodien antaminen näyttelijöille ja he olivat totisesti sen
ansainneet. Näin ollen seurueemme oli valmis lähtemään takaisin kohti Joutsaa.
Menomatkalla eräs vaaleahiuksinen terhakka tyttö antoi uuden käsityksen
Eduskuntatalosta, luullen Tuomiokirkkoa siksi. Matkan aikana myös rekkakuskit saivat
paljon huomiota. Menomatkalla pysähdyttiin Tuuliharjassa, jossa saimme myös nauttia
omalla kustannuksella erilaista virkistystä. Saavuimme Joutsaan noin. kello 18.00
onnistunut matka takanamme. Matka perustui ruotsin valinnaiskurssiin, jossa tutkittiin mm.
teatteri kulttuuria, joten asian tiimoilta tuotettiin ruotsinkielisia matka muistelmia.
Juhana
Senaste ändringar gjordes
13.10.2009