Joutsan lukio Sokrates-ohjelmassa

SOKRATES-ohjelman COMENIUS-hanke

SOKRATES on Euroopan Unionin toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa koulutuksen laatua eurooppalaisen yhteisön avulla.

Yksi tämän ohjelman osista on COMENIUS-toimintahanke, jonka tavoitteena on:
-edistää eurooppalaisten koulujen yhteistyötä
-lisätä kontakteja oppilaiden välillä
-lisätä opettajien liikkuvuutta
-edistää eurooppalaisten kielten ja kulttuurin tuntemusta

Koulut sopivat keskenään hankkeen teeman, jonka tulisi mm.:
-liittyä jokapäiväiseen koulutyöhön
-olla osa opetussuunnitelmaa
-vaikuttaa koulussa mahdollisimman laajasti

Comenius-toimintahankkeessa mukana ovat: Joutsan lukio Suomesta, Marie-Curie-Gymnasium Drestenistä Saksasta , Sande videregaende skole Norjasta ja Christelijk Lyceum Delft Hollannista.

Sakalaisen Marie-Curie-lukion edustajien vierailu Joutsassa toukokuussa 1999

Matkalla Joutoniemeen, johon saksalaiset vieraamme olivat majoittuneet, kertasin mielessäni lauseita, joita saattaisin tarvita. Saksan kielioppi oli päässyt taas unohtumaan ja niin päätinkin tyytyä fraaseihin "Hei olen Hanna" ja "En puhu niin kovin hyvää saksaa".
Luonani asusti muutaman päivän tyttö, Anja, joka ihastutti kaikkia niin koulussa kuin kotonakin iloisuudellaan ja positiivisella asenteellaan. Hän oli ensimmäistä kertaa Suomessa ja tuntui pitävän maastamme.
Kävimme tutustumassa Suomalaiseen perusmaisemaan, (paljon vettä ja puita, kuten Anja asian ilmaisi) söimme koulussa perussuomalaista ruokaa ja yritimme parhaamme mukaan käyttäytyä perussuomalaisesti (hyvin sekava käsite: voi sisältää ihan mitä vain). Nähtävyydet ja niin Hartolan kuin Joutsan kirkonkylät tuli katsastettua, niin kuin kuuluukin.
Salmiakki, ruisleipä ja lakritsikin maistuivat. Ja tietysti suomalaisten asioiden lisäksi löysimme kulttuurirajoja ylittäviä asioita, kuten formulan.
Thomas, Susan ja Pikku Liv opettivat lukiolla uusia asioita saksalaisesta runoudesta historian kautta verbimuotoihin, lähinnä tietysti saksaa lukeville. Lisäksi joukkoon liittyi Ingo, joka opettaa Marie-Curien lukiossa maantietoa ja matematiikkaa. Susan ja Anja pitivät englanniksi jokaiselle luokalle tunnin, koskien Dresdeniä, joilla meidän koulun oppilaat olisivat saaneet olla hieman aktiivisempia, mutta Anja kuitenkin vakuutti että ihmiset täällä ovat ystävällisiä ja mukavia. Hän sanoi nauttineensa matkasta, kun ilmatkin vielä suosivat vierailijoita.
Anja kertoi suurista eroista saksalaisen ja suomalaisen koulunkäynnin suhteen. Saksassa lukiolaisen päivä alkaa seitsemältä ja loppuu viideltä. Yksi tunti on 45 minuuttia kuten täälläkin. Anja on 18-vuotias ja suorittaa loppukokeita, joka vaatii yhtä paljon työtä ja hermoilua ollaanpa sitten missä päin maailmaa tahansa.
On kiehtovaa nähdä kahden kulttuurin kohtaaminen. Saksa kuitenkin on EU-maa, joten tiedossa ei ollut suuria shokkeja. Mutta pienet erot voivat helposti osoittautua suuriksi. Sen tämän vierailun aikana opin, että on todella tiedettävä enemmän kuin mitä omassa elämässä on tapahtunut. Eurooppa laajenee, meihin sisäänpäin ja jotta ei vaikuttaisi aivan tynnyrissä eläneeltä kannattaa osata puhua jostain hieman globaalisemmastakin seikasta kuin vain Naapurin Kalevista.
Vieraamme taisivatkin jo vihjata siihen suuntaan että meille tulee mahdollisuus vierailla Dresdenissä, vaikkapa ensi syksynä, eihän maailmankuvan laajentaminen tee kenellekään pahaa.

Hanna

Thomas Gosdschik esitteli 18.5.1999 Joutsan lukiolla Comenius-projektiin liittyvää materiaalia, jonka olivat tuottaneet dresteniläisen Marie-Curie-lukion oppilaat. Thomas Gosdschik on on Dresdenisssä projektin päävetäjä. Alla on pari kuvaa tästä tilaisuudesta.

kuva1.jpg (64056 bytes) kuva2.jpg (78780 bytes)

Sivun alkuun