Oppikouluopetuksen vaiheita Joutsassa 1900-luvun alusta vuoteen 2008 asti
           ”Joutsan yhteiskoulusta Joutsan lukioon”  
                     (rehtori Seppo Degermanin puhe vihkiäisissä 4.5.08 on lyhennelmä tästä historiikista)

Katso myös Windows Media-video  Jääkärieversti Iivari Kaurasen haastattelu oppikoulusta Joutsassa

Kansanopetus oli maassamme vielä 1800-luvun puolivälissä ennen kunnallisen itsehallinnon syntymistä seurakunnan järjestämän kiertokoulun ja joidenkin valveutuneiden vanhempien varassa.  Joutsassa samoin kuin muualla varsinainen kansakouluopetus alkoi syksyllä 1869 monien vaikeuksien jälkeen. Vuosisadan vaihteeseen tultaessa Joutsassakin oli koko kunnan alueen kattava kouluverkko. Joutsassa oli kouluiässä olevia lapsia v. 1910 979. Näistä kiertokoulun käyneitä oli 590, kansakoulua kävi 242 ja oppikoulua 13. Ilman minkäänlaista opetusta oli 134 lasta.
 
1900-luvun alussa alettiin Joutsassakin viritellä ajatusta oppikoulun saamisesta Joutsaan. Olivathan lähimmät oppikoulut vaikeiden kulkuyhteyksien päässä Jyväskylässä, Heinolassa ja Mikkelissä. Joutsalaisia oppilaita opiskeli tilastojen mukaan näissä kouluissa kymmenkunta vuosittain. 1900-luvun alkuvuosina perustettiin Joutsassa yhteiskoulurahasto, jota erityisesti kartutettiin viikoittaisten ompeluseurojen toimesta. Seuran toiminta oli erityisen vilkasta vuonna 1909. Ompeluseura oli kokoontunut melkeinpä viikoittain, pidettiin myyjäisiä ja järjestettiin ainakin yhdet iltamat kansakoululla. Oppikouluasian herättäjinä olivat silloinen seurakunnan kanttori Kaarlo Kartio, maanviljelijä Aksel Lehtinen ja kunnallislautakunnan esimies Antti Pura, vain muutamia mainitakseni.  Oppikoulua ei tuolloin vielä saatu perustettua, mutta hanke jäi itämään.

Aitohämäläiseen tapaan tarvittiin vielä yli kolme vuosikymmentä ennen kuin oppikouluasia virisi uudelleen Joutsassa. Se oli kuitenkin erinomainen osoitus siitä, että jo tuolloin tunnettiin paikkakunnalla voimakasta sivistystarvetta ja sen tyydyttämiseksi oltiin valmiita toimimaan. Sysmässä ja Kangasniemellä 1920-luvulla perustetut oppikoulut helpottivat onneksi joutsalaisten mahdollisuuksia saada lapsensa oppikouluun. 

Oppikouluasia nousi uudelleen esille sodan jälkeen syksyllä 1944. Samanaikaisesti siirtoväen asuttamisen ja raskaiden sotakorvausten myötä alkoivat sivistyspyrkimykset nousta voimakkaasti esille. Joutsassa kunnallislautakunnan puheenjohtaja Frans Temisevä ja lehtori Antti Hossola ryhtyivät syksyllä 1944 ajamaan oppikouluasiaa. Tammikuun 6. päivänä 1945 perustettiin Jukolassa Joutsan yhteiskoulun kannatusyhdistys. Kannatusyhdistyksen johtokunta ryhtyi sitten määrätietoisesti toimiin oppikoulun saamiseksi Joutsaan.  Kannatusyhdistykseen liittyi välittömästi 37 jäsentä ja kannattajajäseniä saatiin saman verran.  Kannatusyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Frans Temisevä ja rahastonhoitajaksi kamreeri pankinjohtaja Armas Pekkonen. Antti Hossola kirjoitti 25-vuotishistoriikissaan seuraavasti: ”Armas Pekkosen panosta koulun hyväksi on vaikea kyllin korkealle arvostaa. Hänen ansiostaan koulun talous on pysynyt aina vakaana.”

Kannatusyhdistyksen ensimmäinen tehtävä oli koota vähintään 1 milj. markan pääoma ensimmäisenä toimintavuotena. Mainittakoon, että yksityiset joutsalaiset takasivat noin 500.000 mk:n lainan. Joutsan kunta lahjoitti tarkoitukseen n. 100.000 mk.  Ent. suojeluskunnan varat n. 400.000 mk lahjoitettiin Joutsan yhteiskoulun kannatusyhdistykselle. Näin saatu peruspääoma mahdollisti perustamisluvan saannin 25.4.1946. Koulu aloittikin sitten toimintansa 1.9.1946 rukoushuoneen salissa ja Riuttalan talon tyhjäksi jääneessä päärakennuksessa kahdessa huoneessa. Voimistelusalina oli kunnan omistukseen tullut Jukolan Sali. Kannatusyhdistys esitti, että kunta anoisi oppikoulun perustamisluvan. Kunta ei ollut kuitenkaan halukas hoitamaan asiaa. Näin ollen kannatusyhdistys vastasi yhteiskoulun toiminnasta aina peruskoulujärjestelmään siirtymiseen asti. 

Opettajakunta muodostui siten, että rehtorina toimi fil. maisteri Antti Hossola, joka opetti ensimmäisten vuosien aikana luonnonhistorian ja maantiedon lisäksi myös kaunokirjoitusta, kemiaa maataloutta, matematiikkaa ja poikien voimistelua. Muita opettajia olivat: kamreeri Armas Pekkonen, kirkkoherra Arvi Pulli, opettaja Helvi Romppanen ja veistonopettaja Paavo Ottela.  Oppilaita oli ensimmäisenä lukuvuonna 89. Kesäkuun alussa ensimmäiset oppilaat osallistuivat pääsytutkintoon kansakoululla. Alkuaikoina vaadittiin opettajilta ja oppilailta sopeutumiskykyä. Aineelliset edellytykset olivat todella puutteelliset. Koulun oppilaskirjastossa oli 42 nidettä, karttoja oli vain 4 kpl, voimisteluvälineitä vain muutamia. Koulun kalustokin oli puutteellista.  Esim. vuosikertomuksessa lukuvuodelta 1948 – 1949 todetaan seuraavaa: ” Koulun hyväksi on toiminut ompeluseura, jossa naiset ovat valmistaneet erilaisia käsitöitä arpajaisvoitoiksi ja miehet ovat tehneet opettajien huoneeseen pöydän, kirjakaapin ja karttatelineen sekä kokoelmahuoneeseen kuvatauluorren. ” Lukuvuoden 1949 – 1950 aikana miesopettajat valmistivat vielä juhlasalin penkit.

Joutsan yhteiskoulun ensimmäiset keskikoulun oppimäärän suorittaneet oppilaat saivat päästötodistuksensa keväällä 1949. Rehtori kirjoitti vuosikertomuksessa asiasta seuraavasti: ”Ensimmäinen oppilasjoukko lähtee koulun suojista hajautuen kukin taholleen, toiset valmistuen jatkamaan opiskelua lukioluokilla, toiset hakeutuen ammatillisiin kouluihin ja eräät pyrkien leipätyöhön tai ryhtyen kotona käytännölliseen työhön.”

Lukuvuodesta 1950 - 1951 lähtien yhteiskoululaiset saattoivat käyttää kouluautoa, jonka kulkuvuorot oli järjestetty koulutyön alkamis- ja päättymisaikojen mukaan.  Valtaosa oppilaista saattoi nyt käydä koulua kotoa käsin joutumatta asumaan koulupaikkakunnalla.

Heti alusta lähtien lähdettiin siitä, että tuleva oppikoulu vaatii oman koulutalon. Ensimmäisen oman koulun rakennustyöt aloitettiin toukokuussa 1947 seurakunnan vuokraamalle tontille Myllytien varteen. Koulun piirustukset laati eversti Iivari Kauranen. Hän valvoi myös koulun rakentamista. Rakennustarvikkeista oli huutava pula. Hirsiä saatiin Riuttalan päärakennuksesta sekä hirsikeräyksen avulla. Nauloja saatiin Ruotsista käytettyinä. Työt tehtiin suurelta osin talkoilla jne. Talo oli rakennettu kokonaan lainarahalla. Lainoitus oli tapahtunut siten, että laadittiin sadantuhannen markan velkakirjoja, joissa oli takaajina satamäärin koulun ystäviä ympäri pitäjän. 1957 Joutsan kunta otti sitten takausvastuun itselleen. Vihkiäisjuhla pidettiin 28.11.1948. Vähitellen koulun toiminta vakiintui. Oppilasmäärä kuitenkin kasvoi vuosi vuodelta. Yleistarkastuksen pöytäkirjassa todettiin syksyllä 1957 koulutalon olevan hyvin ahdas. Oppilaita koulussa oli lukuvuoden 1958 - 1959 aikana 234 (Joutsasta 128, Luhangasta 38, Hartolasta 37, Leivonmäeltä 20 ja muualta 11).

Kannatusyhdistyksen vuosikokouksessa heinäkuussa 1958 otettiin ensimmäisen kerran esille koulutalon laajentaminen, jopa uuden koulutalon rakentaminen.  Tarkan pohdinnan jälkeen päätettiin rakentaa kokonaan uusi nykyaikainen koulurakennus. Johtokunta sai tarjouksia useista tonttivaihtoehdoista. Sijainniltaan parhaaksi paikaksi todettiin nykyinen koulumäen alue. Uutta koulutaloa varten lohkaistiin Ala - Hulikkalan tilasta 2.5 ha suuruinen tontti, jonka Joutsan kunta sitten lahjoitti yhteiskoulun kannatusyhdistykselle. Modernin yhä edelleen hienosti toimivan koulun piirustukset laati arkkitehti Aarne Ehojoki. Rakennustyöt aloitettiin heinäkuussa 1960 ja koulu valmistui vuoden 1961 heinäkuussa.  Koulun kustannukset olivat 95.714.919 mk., joista osa saatiin keräysten ja yleisötilaisuuksien tuottoina. Koulun ystäville osoitettu vetoomus nimikkopulpettien merkitsemiseksi sai osakseen yllättävän suuren kannatuksen (200 nimikkopulpettia).  Vuosikertomuksessa v. 1958 – 1959 on seuraava maininta, joka hyvin kuvastaa kunnassa vallitsevaa innostunutta ilmapiiriä: ” Koulu tuntee harrasta kiitollisuutta kuntaa kohtaan samoin kuin kaikkia koulun ystäviä kohtaan, jotka suurella harrastuksella  ja mielenkiinnolla suhtautuvat koulun ajankohtaisiin kysymyksiin.” Vuosikertomuksessa 1959 – 1960 on luettavissa mm.:” Talven kuluessa suoritettiin jälleen puutavaran keräys, joka edellisen talven keräyksen lisäksi tuotti huomattavan määrän puutavaraa ja on ennen kaikkea osoituksena siitä, että koko seutukunta tuntee asian omakseen. Opettajat ja oppilaat yhdessä panivat pystyyn ”tempauskiertueen”, joka saavutti erinomaisen menestyksen ja tuotti runsaasti rahaa.”  



Alla väritetty kuva

Samanaikaisesti uuden koulutalon rakentamisen kanssa anottiin koululle lukiota syksystä 1960 alkaen. Lukiolupa saatiin kuitenkin vasta 1961 ja koulu, joka oli toiminut puolitoista vuosikymmentä keskikouluna, laajeni kahdeksanluokkaiseksi yhteiskouluksi. Rehtori Antti Hossola kirjoitti laatimassaan koulun 25-vuotishistoriikissa seuraavaa: ”Näin oli saavutettu useita vuosia aikaisemmin asetettu, paljon ponnistuksia ja uskallusta vaatinut päämäärä, jonka saavuttamisessa kaikki olivat olleet mukana, niin yhteisöt kuin yksityisetkin.”

Uusi rakennus oli mitoitettu kaksiluokkasarjaista keskikoulua ja yksiluokkasarjaista lukiota varten. ”Uusi upea koulutalo valmistui hyvissä ajoin kesällä 1961 ja koulutyö voitiin aloittaa uusissa suojissa  lukukauden alusta alkaen. Uuden koulutalon vihkiäiset pidettiin 18.2.1962 kouluhallituksen edustajan ja lukuisan kutsuvierasjoukon saapuvilla ollessa.” Tilanahtaus oli toistaiseksi poissa. Koulurakennus kävi kuitenkin pian liian pieneksi suurten ikäluokkien rynnistäessä oppikouluun. Koulun oppilasmäärä yli kaksinkertaistui 1960 – 1974 välisenä aikana n. kolmestasadasta yli kuuteensataanviiteenkymmeneenkahdeksaan (658). Opiskelijat olivat pääasiassa Joutsasta n. 55%, Luhangasta 15%, Hartolasta n.15%, Leivonmäeltä n. 7%, Pertunmaalta12% ja loput muualta.

Koulun perustaja ja pitkäaikainen rehtori Antti Hossola jäi keväällä 1967 eläkkeelle ja uudeksi rehtoriksi valittiin Rauno Kivistö. 6.4.1968 paljastettiin koulun aulassa koulun oppilaille ja kutsuvieraille pidetyssä lämminhenkisessä juhlassa rehtori Antti Hossolan muotokuva. Koulun tilanahtaus haittasi jo opiskelua. Rehtori Rauno Kivistö kirjoitti vuosikertomuksessa 1972 – 1973 koulun ahtaudesta seuraavaa: ”Masentava, vuodesta toiseen jatkunut opetuksen hajakeskitys lisääntyi edelleen. Koulua on jouduttu pitämään kaikkiaan seitsemässä eri pisteessä, mikä ei mielestäni suinkaan johdu koulun nykyisen ylläpitäjän saamattomuudesta, vaan on kirjattava koulualalla huimasti lisääntyneen byrokratisoitumisen tiliin.”Tilanahtaus helpottui lukuvuoden 1974 – 1975 aikana. Rehtori toteaa vuosikertomuksessa seuraavaa: ”Ehdottomasti myönteisimmäksi tapahtumaksi vuoden aikana voidaan kirjata se, että samanaikaisesti peruskouluun siirtymisen kanssa saatiin käyttöön peruskoulun yläasteen uudet opetustilat. Näin päästiin koulutoimintaa vuosikausia hankaloittaneesta tilanahtaudesta.” Kannatusyhdistyksen ylläpitämä yhteiskoulu liitettiin osaksi kunnan koululaitosta ja siitä ja kansakoulusta muodostettiin peruskoulu. Lukioluokista muodostettiin Joutsan lukio, joka tässä talossa jatkaa yhteiskoulun kunniakkaita perinteitä edelleen. Käsittelen tässä historiallisessa katsauksessani tästä syystä lähinnä vuoden 1974 jälkeisiä tapahtumia Joutsan lukion näkökulmasta.

Ensimmäiset 8 ylioppilasta valmistuivat keväällä 1964. Vuosikertomuksessa 1964 – 1965 oli luettavissa seuraava teksti:” Iloisen riemulliseksi tapahtumaksi muodostui helmikuun 17 päivä, jolloin koulun VIII luokka lopetti varsinaisen koulutyönsä. Heidän iloonsa otti koulutoverien lisäksi osaa koko kylän väki.” Riehakkaat penkkariperinteet ovat jatkuneet tässä talossa jo yli neljä vuosikymmentä. Joutsan lukio on tuottanut ylioppilaita vuoteen 2008 mennessä pitkälti yli 2000. Heistä melkein 40 on väitellyt tähän mennessä tohtoriksi. Ylioppilaskirjoitukset ovat huomattavasti muuttuneet aikojen kuluessa, mutta ylioppilaslakin arvostus näyttää yhä edelleen säilyvän.

Joutsan yhteiskoulun opettajatilanne oli alkuvaiheissa aina 1960-luvulle todella vaikea. Opettajat vaihtuivat tiheään. esim. 1960-luvun lopulle tultaessa Joutsan yhteiskoulussa oli työskennellyt yli 100 opettajaa. Tämä luonnollisesti hankaloitti oppilaiden opiskelua.  1967 valmistui opettajien asuntola helpottamaan opettajatilannetta. Toki koulun opettajista moni vaikutti pitkään. Pitkäaikaisia opettajia olivat esim. matematiikan lehtori Iivari Kauranen, tyttöjen liikunnanopettaja Maini Tirronkoski ja kotitalousopettaja Hertta Järveläinen.  Vähitellen opettajatilanne alkoi parantua 1960-luvulla ja monet silloin ja 1970-luvulla Joutsan yhteiskoulun palvelukseen ja myöhemmin Joutsan lukion ja peruskoulun opettajina toimineet opettajat tekivät ja osa tekee edelleen työtä Joutsan lukion opettajana.

Alusta asti on koulussa järjestetty kouluruokailu, johon ovat osallistuneet yleensä kaikki oppilaat ja huomattava osa opettajista. Tämä on ollut erityisen tärkeää siksi, että osa oppilaista on ollut pitkämatkalaisia. Oppilaiden terveydenhoidosta ovat huolehtineet koululääkäri ja vuodesta 1964 lähtien kouluterveydenhoitaja, jolla on ollut vastaanotto koululla kerran tai kaksi kertaa viikossa.

Joutsan yhteiskoulussa ja myöhemmin Joutsan lukiossa oli vilkasta harrastustoimintaa alusta alkaen. Erityisesti urheilu- ja liikuntaharrastus oli oppilaiden keskuudessa vilkasta. Koulun liikuntakerho toimi aina 2000-luvun alkupuolella aktiivisten vetäjien ansiosta. (Paavo Valkonen, Esko Immonen) Perinteiset syysottelut Sysmän yhteiskoulua vastaan olivat 1950-luvulta lähtien joka syksyinen tapahtuma. Joutsan yhteiskoulun yleisurheilijat kunnostautuivat Suomen oppikoulujen mestaruuskilpailuissa useana vuonna, esim. oppilas Heikki Mattila oli v. 1964 selvästi kilpailujen paras yleismies voittaen mestaruudet 110m aitajuoksussa ja pituudessa sekä oli 2. 3-loikassa. Heikki Mattila oli sitten myöhemmin kielten opettajana Joutsan peruskoulussa ja lukiossa eläkkeelle jäämiseensä asti. Hiihto oli erityisen suosittu harrastus. Jokavuotiset hiihtokilpailut olivat suuri tapahtuma koululaisten keskuudessa. Oppilaiden hiihtoharrastus ilmeni mm. että esim. harrastushiihdossa kertyi matkaa yhteensä 51.201 km. talven 1964 aikana. Urheilun lisäksi Joutsan yhteiskoulussa oli virinnyt vilkas kuoro- ja orkesteriharrastus jo 1960-luvun alussa. Erityisesti vaskipuhallinmusiikki oli suosiossa. Vuosikertomuksessa 1961 – 1962 mainitaan esim.: ”Erittäin ripeästi on toiminut koulun 12-jäseninen orkesteri, jota on tarmokkaasti johtanut opettaja Heimo Latva. Orkesteri on antanut oman merkittävän panoksensa koulun yhteisiin tilaisuuksiin ja juhliin, joilla on hankittu varoja pianorahastoon, koulun pelikentän kunnostamiseen ym. ”Koulun kuoro ja orkesteritoiminta totteli opettaja Teuvo Salmisen tahtipuikon viittauksia 1970-luvulla. Erityisesti vaskipuhallinmusiikki sai uusia harrastajia 1970-luvun alussa.

Teinikunta toimi aktiivisesti.  Vuosikertomuksessa 1961 – 1962 lukee seuraavaa: ”Teinikunnan toiminta on ollut varsin vilkasta ja monipuolista. Koululla pidettiin kristillinen teinikokous ja teinejä osallistui teinipäiville Kangasniemellä. Teinikunta on järjestänyt useita yhteisiä juhlia kaikille koulun oppilaille ja osallistunut tarmokkaasti yleisöjuhlien järjestämiseen koulun hyväksi.” Syyslukukaudella järjestettiin teinikuntaan kuuluville oppilaille vanhojen tanssien kurssi maisteri Vappu Mäenpään johdolla. 1970-luvulle tultaessa teinikunnan rooli kouluyhteisössä alkoi muuttua yhteiskunnan radikalisoitumisen myötä. Esim. Vuosikertomuksessa 1969 – 1970 todetaan seuraavaa: ”Toiminta on huomattavasti laajentunut ja monipuolistunut kuluneen lukuvuoden aikana. Traditionaalisten illanviettojen lisäksi teinikunta on järjestänyt mm. viikonloppuseminaareja ja taksvärkkikeräyksen Mosambik-instituutin hyväksi.” Keväällä 1970 osallistuttiin Teiniliiton kampanjaan sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden saamiseksi kouluihin. Teinikunnan kuraattorina toimi tuohon aikaan historian lehtori Paavo Valkonen.  Vuoden 1973 alusta Joutsan yhteiskoulussakin aloitti toimintansa kouluneuvosto.  Kevään 1973 aikana kouluneuvosto kokoontui peräti 10 kokoukseen monien työryhmien ja luokkakokousten voimin.  Vanhempainneuvoston kanssa keskusteltiin työrauhasta, siisteydestä ja koulusosiaalisesta toiminnasta jne. Kouluneuvostotyö näyttää alkaneen hiipua vähitellen jäsenten väsyessä jatkuviin kokouksiin.  Vuosikertomuksessa 1981 – 1982 todetaan, että kouluneuvostotyö on osoittanut väsähtämisen merkkejä. Kouluneuvoston tilalle tuleekin uudistuneen koululainsäädännön mukaan lukuvuonna 1985 – 1986 oppilaskunta. Toiminta näyttää olleen suhteellisen hapuilevaa. Vuosikertomuksessa 1986 – 1987 todetaan mahtipontisesti: ”Oppilaskunnan toiminta on ollut vitaalia ja uusia uria aukovaa”. Diskoja järjestettiin milloin missäkin. Hankittiin oma lippu ja sävellettiin oma marssi. Oppilaskunta näyttää olleen erityisen kiinnostunut kehitysyhteistyöstä. Keräyksiä järjestettiin erityisesti Afrikan kohteiden hyväksi.  Pidettiin gaalailtoja vuosittain kenialaisen kummioppilaan avustamiseksi. Vuoden 1998 aikana oppilaskunta alkoi julkaista omaa lehteä PRO PATRIAA. Lehti ilmestyikin usean vuoden aikana innokkaiden lukiolaisten iloksi. Joutsan lukiossa on jo pitkään pidetty näyttävä Lucia-aamunavaus Lucian päivänä.

Koulun toimintaa on ohjannut lukusuunnitelma myöhemmin opetussuunnitelma, joka noin kymmenen vuoden välein on tarkistettu ajan virtausten hengessä. Alkuvaiheissa suunnitelma ohjasi tarkkaan koulun toimintaa läänin koulutoimentarkastajien tarkassa valvonnassa. 1984 ja 1995 opetussuunnitelma painotti paikallisuutta ja omaleimaisuutta. Koulun ulkopuolinen opetus tuli osaksi koulutyötä. Valvonnasta huolehtivat johtokunta ja koululautakunta. 2005 opetussuunnitelma taas painotti enemmän valtakunnallisia tavoitteita. Joutsan lukiossakin otettiin opetussuunnitelmaan uusia kursseja esim. liikennekasvatus, sanomalehtikurssi, maastokurssi jne. Tietotekniset valmiudet mahdollistavat myös eriasteiset verkkokurssit osana opiskelijan opetusohjelmaa. Ehkä suurin muutos lukiolaisen kannalta oli kurssimuotoisen lukion jaksotuksen toteutuminen 1980-luvun alussa.

1990-luvun alussa alkoi julkisuudessa esiintyä yhä hälyttävämpiä tietoja valtion ja kuntien taloustilanteesta. Rehtori Rauno Kivistö kirjoitti vuosikertomuksessa 1990 – 1991 seuraavaa: ” Valitettavasti näyttää siltä, että säästötoimet tulevat lukiossa iskemään arimpaan mahdolliseen paikkaan, tuntikehykseen.  Koulutyön suunnittelun kannalta tämä on varsin kiusallista.” Näin tulikin sitten käymään seuraavien lukuvuosien aikana.  Vuosikertomuksessa 1993 – 1994 rehtori kirjoittaakin: ” Massiivinen työttömyys ja kuntien surkea taloudellinen tilanne on johtanut siihen, että on jouduttu supistamaan toimintoja, lakkauttamaan tai yhdistämään virkoja ja jopa keräämään maksuja joillakin nimikkeillä. Kaikki tämä on synnyttänyt närkästystä, jopa suoranaista katkeruutta.”  

1990-luvun puolivälin jälkeen valtion ja kuntien taloustilanne alkoi helpottaa ja uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä alettiin pohtia luokattomaan lukioon siirtymistä koko valtakunnassa, samoin myös Joutsassa.  Vuosikertomuksessa 1995 – 1996 todetaan, että luokaton lukio ei ole valmis vuodessa tai kahdessa, jos koskaan. Tärkeintä on, että sitä kehitellään ja hiotaan.

Rehtori Rauno Kivistö jäi eläkkeelle 1999. Hän johti kunniakkaasti yhteiskoulun kannatusyhdistyksen ylläpitämän yksityisen Joutsan yhteiskoulun osaksi Joutsan koululaitosta.  Lukion rehtorin tehtäviä hoiti vuodesta 1998 vuoteen 2003 Paavo Valkonen. Hänen aikanaan koulutuksen ylläpitäjän toimesta korostui arviointi koulun jokapäiväisessä toiminnassa. Yhteydenpitoa lähiympäristön kanssa kehitettiin yhteisin neuvonpidoin. Esim. oppilaskunta järjesti vuosittain itsenäisyysjuhlakonsertin, jossa sotiemme veteraanit olivat kunniavieraina.

Joutsan kunta suunnitteli lukion rehtorin tehtävien yhdistämistä peruskoulun rehtorin tehtäviin. Rehtorin, opettajakunnan ja aktiivisten kuntalaisten toiminnan ansiosta lukio tuli säilyttämään oman rehtorin. Rehtorina aloitti vuoden 2003 alusta Seppo Degerman. Opettajakunta on kehittänyt Joutsan lukiota edelleen luokattoman lukion periaatteiden hengessä. Vuonna 2007 tehdyn lukiorakennuksen peruskorjauksen yhteydessä korostettiin erityisesti tietotekniikan hyödyntämistä opetuksessa.  

Joutsan yhteiskoulu ja myöhemmin lukio on ollut tiiviissä yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan heti perustamisestaan lähtien. Koulu on osallistunut erilaisiin tapahtumiin ja ollut järjestämässä niitä. Ammatinvalinnan merkeissä tehtiin ja tehdään edelleen tutustumisretkiä teollisuuslaitoksiin, liikkeisiin ja laitoksiin. Jo 1950-luvulla tehtiin opinto-, luokkaretkiä Suomen kohteisiin Tampereelle, Turkuun ja Helsinkiin. Nykyään Joutsan lukio on mukana erilaisissa hankkeissa ja projekteissa. Esim. lukion ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä toteutettiin 2000-luvun alussa Pekkasen soramontun maisemointihanke, joka tavallaan jatkuu yhä.

Kansainvälisyys on ollut olennainen osa koulun toimintaa pitkään. Matkat ulottuivat 1960-luvulta lähtien jo Pohjoismaihin, erityisesti Tukholma oli suosittu kohde. ”Niin pienenee maailma vuosi vuodelta ”, totesi Antti Hossola laatimassaan yhteiskoulun 25-vuotishistoriikissaan.  Merkittävä tapahtuma Joutsan lukion historiassa oli 1985 Joutsassa järjestetyt matematiikan olympialaiset. Joutsan lukio osallistui Comenius- ja Sokrates-projektien kautta kansainväliseen opiskelija- ja opettajavaihtoon 1990 luvun puolivälistä lähtien. Opiskelijat opettajineen ovat vierailleet esim. Kilingi - Nömmen keskkoolissa Etelä Virossa. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa lukio teki yhteistyötä Dresdenin Marie Curie - lukion kanssa. Joutsan lukiolla on ollut jo pitkään tiivis opiskelijavaihto Pohjola - Nordenin oppilasvaihdon välityksellä pitkään. 

Joutsan lukiossa on opiskeltu automaattista tietojenkäsittelyä jo vuodesta 1973 lähtien lehtori Veli Töyrylän toimesta. Ensimmäinen tietokone hankittiin tammikuussa 1980. Sen jälkeen tietokonekantaa on jatkuvasti pidetty ajan tasalla. Internetin myötä yhteistyö on saanut uusia ulottuvuuksia esim. lukuvuonna 2005 – 2006 Joutsan lukio oli Jyväskylän yliopiston kanssa kehittämässä virtuaalisuo-oppimisympäristöä kouluille. Suomi tietoyhteiskunnaksi hanke on mahdollistanut sen, että Joutsan lukio on ollut ja on yhä edelleen tietotekniikan hyödyntämisen osalta eturivissä koko valtakuntaa ajatellen. Joutsan kunta on tukenut voimakkaasti tietotekniikan hyödyntämistä Joutsan koululaitoksessa. Esim. kunta on antanut opiskelijoiden käyttöön kannettavat tietokoneet vuodesta 2006 lähtien. Lehtori Keijo Kurki on erityisesti paneutunut Joutsan lukion monipuolisten palkittujen kotisivujen ylläpitoon ja kehittämiseen 1990 luvun puolivälistä lähtien.  

Valveutuneet sivistysmyönteiset kuntalaiset, jotka aikanaan perustivat ja toimivat aktiivisesti Yhteiskoulun kannatusyhdistyksessä, Joutsan kunta, opettajat ja koulun henkilökunta on mahdollistanut Joutsan yhteiskoulun myöhemmin lukion menestyksellisen toiminnan kautta vuosikymmenien. Joutsan lukion tulevaisuus on hyvin pitkälti kiinni yhteiskunnan tulevasta kehityksestä. Toimintojen keskittyminen suuriin yksiköihin näyttää olevan tällä hetkellä vallitseva suunta. Joutsan kunnan kannattaa tarkoin miettiä tulevia koulutuspoliittisia ratkaisuja.